Treeniä lasten kanssa korona-aikana

Olemme harjoitelleet nyt kolmisen viikkoa korona-arkea. Alkujärkytyksen jälkeen arki on alkanut rytmittyä yllättävän hyvin. Olemme löytäneet jonkinlaisen päivärytmin ekaluokkalaisen koulutehtäviin ja meidän työntekoon. Tässä tilanteessa on onni, että Veikon työt vähän vähenivät. Tilanne olisi huomattavasti hektisempi, jos me molemmat yrittäisimme tehdä täyspäivätyötä.

IMG_7484Vaikka kokonaisuus on toiminut aika hyvin, ei tämä tietenkään ole mikään ideaalitilanne ollut. Huoli huomisesta on ollut välillä kova. Keskeytyksetöntä työaikaa on ollut rajallisesti ja lapset ovat käyneet iltaisin välillä todella kovilla kierroksilla. Olisi valheellista väittää, etteikö meidän perheessä olisi kiristelty hampaita ja riidelty. Olemme kuitenkin pyrkineet keskittymään siihen, että lapsille jäisi tästä poikkeusajasta hyvät muistot.

Yksi iso kysymysmerkki tässä uudessa arjessa on ollut se, miten saisin itse liikuttua riittävästi. Voin todella huonosti, jos en pääse purkamaan energiaa liikuntaan. Yleensä hyödynnän työmatkoja omaan treeniin, mutta nyt tätä luontaista liikkumista on tullut vähemmän. Minulla on ollut viime viikkoina paljon töitä. Vapaa-ajalla olen yrittänyt huolehtia lapsista, jotta Veikkokin ehtisi tehdä omia töitään. Mitään kovia treeniviikkoja en näiltä tulevilta viikoilta odota, mutta haluan pitää fyysisestä kunnostani silti huolta.

Myös lasten täytyy olla fyysisesti aktiivisia joka päivä. Lapset eivät saa virikkeitä päiväkodista, koulusta, harrastuksista ja kavereista, joten vanhempien merkitys aktivoimisessa on selvästi korostunut. Vaikka omat treenini eivät olekaan prioriteettilistan ykkösenä nyt poikkeusaikana, aina löytyy aikaa liikkua, kunhan käyttää vähän mielikuvitusta. Tässäpä on tapoja, joilla olen itse saanut pidettyä kiinni omasta päivittäisestä liikunta-aktiivisuudesta, vaikka omaa treeniaikaa ei juurikaan ole.

1. Pihatreenit

Tein perhevapailla ollessani paljon pihatreenejä. Tässä uudessa intensiivisemmässä arjessa pihatreenien merkitys on taas korostunut. Pihatreeneissä minulla on ollut käytössä oman kehonpainoni lisäksi hyppynaru, puistonpenkki sekä koululta lainatut kaksi kymmenen kilon kahvakuulaa ja TRX-nauha (oikeasti Gymstickin vastaava). Näillä olen saanut aikaan ihan kelpo treenejä. Pihatreeneistä olen aikeissa kirjoittaa lähiaikoina ihan oman blogipostauksen.

Välillä pihatreeni onnistuu paremmin, välillä päädyn selvittelemään lasten kinasteluja harva se minuutti (veljen naama ärsyttää vähän normaalia enemmän nyt, kun ei ole muita leikkikavereita).

2. Lapset pyörillä mukaan lenkille

Lapset lähtevät yleensä mielellään mukaani juoksulenkeille pyörillä ja saavat siinä mukavasti itsekin liikuntaa. Mitään monen tunnin hölkää en poikien kanssa voi vielä tehdä, mutta 5-10 kilometrin lenkki onnistuu jo mainiosti ilman suurempia soraääniä.  Meillä on ollut lapsille ennenkin hyvät pyörät. Nyt saimme blogiyhteistyön kautta molemmille uudet vähän isommat Frog-merkkiset pyörät, jotka ovat osoittautuneet aivan mahtaviksi. Kirjoitan poikien uusista pyöristä lähiaikoina tarkemmin blogiin.

 

3. Vauhtivedot puistossa

IMG_6726Monotoninen samanvauhtinen hölkkäily vaatii rinnalleen välillä kovempivauhtistakin juoksua, eikä vauhtitreenien järjestäminen lasten kanssa ole ihan ongelmatonta. Vauhtileikittely kesken lenkkien onnistuu kyllä, mutta kaipaan myös tasavauhtisia vauhtikestävyystreenejä ja vetotreenejä.

Kokeilin pari päivää sitten tehdä vetotreenin 300 metrin mittaisella lenkillä läheisessä puistossa samalla, kun lapset leikkivät keskenään. Puistossa on luonnontilassa olevia pöheikköjä, joissa lapset pystyvät leikkimään etäällä muista ihmisistä. Onnistuin tekemään 3 x 1000 metrin vedot, mikä oli puolet suunnitellusta.  Lapset kyllästyivät katsomaan puuskuttavaa äitiään. Täytyy ottaa seuraavaan treeniin lapsille eväät mukaan, niin saan ostettua lisäaikaa. Näen tässä ehdottomasti mahdollisuuden.

4. Aktiiviset pihaleikit lasten kanssa

Koska lapset eivät voi nyt leikkiä ulkona kavereiden kanssa, olen yrittänyt joka päivä ulkoilla lasten kanssa kotipihalla heidän toivomallaan tavalla. Jalkapallo on noussut suosikkipuuhaksi.

On hauska huomata, että olen itsekin kehittynyt taas pallon hallinnassa. Suunnanmuutokset ja taitoharjoittelu tuovat ihan tervettä vaihtelua treeneihin. Ja kai tämän rennon palloilun voisi nyt paremman puutteessa laskea peuskestävyysharjoitteluksikin. Tai sitten ei.

5. Aamulenkki ekaluokkalaisen kanssa

IMG-6750Ekaluokkalaiseni on vinkunut lisää peliaikaa kännykällä. Olemme pyrkineet pitämään tiukasti kiinni tunnin peliajasta päivässä. Lupasin nyt kuitenkin, että lapsi saa puoli tuntia lisää peliaikaa sellaisina päivinä, kun hän käy minun kanssani juoksulenkillä. Ennen erittäin nuivasti kaikkeen lenkkeilyyn suhtautunut ekaluokkalainen pukee nyt joka aamu ensitöikseen lenkkikamppeet päälle ja lähtee hölkkäilemään kanssani 1,5 kilometrin lenkin.

Lenkeistä on tullut meille molemmille henkireikä. Hölkkäämme ensin merenrantaan arvioimaan tuulen nopeutta aaltojen perusteella. Jatkamme matkaa rantaviivaa pitkin auringonnousua ihaillen, sitten käännymme kauniiseen koivikkoon, jossa auringonsäteet pilkehtivät koivujen välistä. Kotimatkalla vielä ohitamme tiheän kuusikujan, jonka varrelta bongaamme oravia.

Vaikka aamulenkkeilyn alkusysäyksenä toimikin vähän kyseenalainen kasvatusmetodi, vaikuttaa aidosti siltä, että esikoinen on huomaamattaan alkanut nauttia lenkkeilystä. Ja äiti myhäilee tyytyväisenä…

6. Sisäpyöräily

IMG-7576
Isäni on tehnyt koulun sisäpyöriin läppäritelineet.

Hankimme puolitoista vuotta sitten meidän koululle opiskelijoiden käyttöön sisäpyöriä. Kävin hakemassa yhden pyöristä meille kotiin nyt tämän poikkeustilan ajaksi. Pyörä ei ole varsinaisesti kaunistus pienehköissä neliöissämme, mutta löysimme sille ihan kelpo paikan keittiöstä.

Sisäpyörän päällä voin lueskella terveystiedon kursseihin liittyviä materiaaleja, kuunnella podcasteja ja katsoa dokumentteja, joita aion nyt käyttää tulevina viikkoina etäopiskelun tukena. Pyöräily toimii myös iltaisin treenin täydentäjänä, jos päivän aikainen liikuntasaalis on jäänyt liian vähäiseksi.

Systemaattisemmankin treenin aika tulee taas

Vaikka kevätauringossa lenkkipolut kutsuvat ja tekisi mieli lisätä treenimääriä, nyt ei ole sen aika. Elämme poikkeustilassa ja olen hyväksynyt sen. Pidän kaikkein tärkeimpänä asiana nyt sitä, että lapsille jäisi tästä ajasta hyvät muistot. Kerrankin äiti ja isä ovat paljon kotona. Olen ihan varma, että kesällä saan taas treenata sieluni kyllyydestä, kun työt eivät ole häiritsemässä vapaa-aikaa. Siihen asti liikun ajatuksella ”kaikki on kotiinpäin”. Ja hyvinhän tämä näinkin menee.

-Lilli G ❤

IMG_7347

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s